Heipsansaa taas. Minä täällä!
Kaikilla meillä on varmaan semmoisia asioita missä ei ole kovin hyvä (niinku arkisia sellaisia) ja asioita, lähinnä luonteenpiirteitä, mistä itsessä ei niinkään tykkää. En nyt tarkoita mitään yhyy olen ruma tms. Vaan esimerkiksi joku voi olla omasta mielestään liian pikkutarkka ja joku taas liian kömpelö. Näin esimerkkinä.
Mulla näitä on muutama. Oon esimerkisi tosi mukavuudenhaluinen ja laiska. Tää tulee esiin arjen tietyissä tilanteissa. Oon myös todella hyvä lykkäämään asioita seuraavaan päivään. Sekään ei oo kovin hyvä yhdistelmä, että valvon pitkään mutta tykkään kuitenkin nukkua, jolloin vapaapäivinä se torkkuminen menee helposti sinne pitkälle iltapäivään. Vois opetella nukkumaan oikeassa rytmissä, mutta en jaksa. En myöskään oo mikään taitavin muistamaan asioita, mitä pitäis tehdä.
Tää laiskuus ja saamattomuus tulee esiin ehkä parhaiten siivoamisessa kotona. Mä tykkään perussiisteydestä, mutta en saa aikaseksi siivota tarpeeksi säännöllisesti ettei sotkua kerkeisi ikinä ilmaantumaan. Sitten ärsyynny siihen sotkuun monta päivää, ennekun saan aikaseksi tehdä koko sotkulle jotain. Ja nää sotkut voi olla ihan pieniäkin, esimerkisi tavaraa täynnä oleva pöytä. En meinaa sitä, että meijän koko asunto olis paskaa täynnä. Ei sentään. :D Yleensä tavarat vaan tuppaa olemaan väärissä paikoissa ja kissankarvoja nurkissa. Enkä toki yksin siivoa täällä kotona, mutta kuitenkin.
Toinen esimerkki, edelleen siivoomiseen liittyen, on pyykinpesu. Mä VIHAAN tätä hommaa melkein yhtä paljon, kun imurointia. Taino, niiden pyykkien laittaminen sinne koneeseen ei oo ongelma. Vaan kuivumaan laitto, varsinkin sen asian MUISTAMINEN. Tietäisitte vaan monta kertaa mulla on jääny märät pyykit elämäni aikana koneeseen vaan siksi, että en oo muistanu et se pesukone on ollu edes päällä. Samaten niiden pyykkien viikkaus kaappiin (tai mulla atm ei oo edes vaatekaappia, mutta kuitenkin). Se on hankalaa ja rasittavaa puuhaa. Meille yleensä kertyykin aika isot pyykkivuoret, koska kukaan ei ikinä muista laittaa päivällä sitä pyykkikonetta päälle. Mä muistan tän asia todella usein illalla, hiljaisuuden jälkeen. Sillon yleensä lataan koneen valmiiks, että sen vois sit seuraavana päivänä vaan painaa päälle, mutta monesti ei sitä enää seuraavana päivänä muista.
Laiskuudesta ja mukavuudenhalusta kertoo ehkä myös se, että mä en aina jaksais hoitaa arjen juttuja, koska olis niiiin paljon kivempi vaan olla tekemättä mitään velvollisuuksia ja vaikka pelata koko päivä tietokoneella.
Tämä teksti voi kuulostaa nyt siltä, että en ikinä tee mitään ja meillä on aina tosi sotkuista ja pyykkivuori pursuaa kylppäristä ulos. Mutta ei se silti oo. Arkiaskareet hoituu, vaikka niiden tekemisestä en 90% ajasta kovasti nautikkaan. Jos esimerkiksi vertaa mun siisteyttä (eli paljon kamaa, ylimäärästä semmosta, on pitkin lattioita ja mita) parin, kolmen vuoden takaseen on tää reilusti parempi tilanne nyt. Aina ei jaksa, eikä tarviikkaan. Kyllä niitä lepopäiviä pitää olla ihan arjestakin. Myöskin pieni saamattomuus ja kaikki muut huonot ominaisuudet sallitaan itse kullekkin, koska kukaan ei ole täydellinen. Muistaa vaan, että ei anna huonojen piirteiden hallita liikaa elämää, niin pärjää ihan mainiosti.
Kiitos ja heipparallaa. Tälläinen teksti tälläkertaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti